Oikea sisältö. Oikea paikka.

Yhteisopettajuus virkistää ammatillista opetusta

Moni opettaja nauttii ammatissaan itsenäisestä työskentelystä, mutta opettamisen ei tarvitse olla yksin puurtamista.

Yhteisopettajuus aiheena saa muistelemaan menneitä: millaista opetus olisi ollut lapsuudessani, jos luokkiaan yksin hallitsevat opettajat olisivat toimineet tiiminä? Opetuksen jakamista eri opettajien kesken yhteisopettajuuden keinoilla ei lapsena osannut edes toivoa. Näkökulmien ja opetusmenetelmien jakaminen on tärkeää: ehkä toisen opettajan palaute olisi pelastanut meidät oppilaat myös elävästi muistiin jääneeltä, epävireiseltä sekä päivästä ja oppitunnista toiseen jatkuvalta urkuharmoonin poljennalta luokkatyöskentelyn taustalla.

Tänä päivänä opetusta siivittää joukko erilaisia ja virkistäviä opetusmenetelmiä. Flippaamisen ja blendaamisen lisäksi opetuksessa voi hyödyntää myös yhteisopettajuutta. Menetelmään liittyy monia termejä: yhdessä opettaminen, jaettu opettajuus, samanaikaisopetus. Yhteisopettajuuteen voi kuulua muun muassa avustamista, opettajien välistä mentorointia tai tiimiopetusta.

Yhdessä oppimista ammatillisessa opetuksessa

Sosiaali- ja terveysalan opettajana ammatillisessa koulutuksessa työskentelevä Sirpa Pursiainen on hyödyntänyt yhteisopettajuutta työssään. Yhteisopettajuuden monista hyödyistä Pursiainen mainitsee muun muassa uudenlaiset näkökulmat, joita opettajat voivat tuoda opetukseen. Myös opiskelijat hyötyvät monipuolisemmasta opetuksesta, kun eri opettajat tuovat kurssin sisältöihin omat vahvuutensa, näkökulmansa ja opetustapansa.

Pursiaisen mukaan sähköisten opetusmahdollisuuksien myötä voidaan toteuttaa myös samanaikaista opetusta eri toimipisteissä esimerkiksi siten, että eri opettajat tai asiantuntijat opettavat aihetta laajemmalle ryhmälle eri näkökulmista. Opettaja ohjaa keskustelua sovitun aikataulun mukaisesti siinä toimipisteessä, jossa tämä on fyysisesti opiskelijaryhmänsä kanssa. Näin vuoropuhelu eri opettajien, asiantuntijoiden ja oppilasryhmien kanssa lisääntyy.

Yksi kätevistä malleista yhteisopetuksen toteuttamiseen on Actor–mentor-malli, jota Pursiainen on ollut kehittämässä. Siinä opetettavaan asiaan enemmän perehtynyt opettaja vastaa vaativimpien asioiden opettamisesta ja toinen opettaja toteuttaa syventäviä harjoituksia opitusta asiasta. Muun muassa seuraavat vaiheet kuuluvat mallin prosesseihin:

  • Suunnitteluvaiheessa actor kertoo, mitkä osat kurssin sisällöistä hän kokee kuuluvan vahvuusalueisiinsa.
  • Mentor kartoittaa, miten opintojen sisällöt jaetaan.
  • Actor hyödyntää tuntisuunnittelussa osaamistaan sekä mentorilta saamiaan kurssimateriaaleja.
  • Työpari pohtii yhdessä, mitä erilaisia oppimisympäristöjä kurssilla käytetään.
  • Mentor seuraa, että opetuksessa edetään opetussuunnitelman mukaisesti.
  • Arvioinnissa käydään yhdessä läpi arviointikriteerit. Mentor käy sekä actorin että kurssin ryhmän kanssa läpi arvioinnin perusteet. Lopullisesta arvosanasta vastaa mentor.

Mallissa otetaan huomioon myös erilaiset oppijat, ja opetuksen etenemisestä pidetään päiväkirjaa.

Parasta yhteisopettajuudessa?

Missä yhteisopettajuus toimii parhaiten? Pursiainen toteaa, että yhteisopettajuus voi luoda mahdollisuuden laajempien näkökulmien saamiseen tai asiantuntijuuden hyödyntämiseen. Joissakin tilanteissa muut menetelmät taas sopivat tarkoitukseen paremmin.

Yhteisopettajuus sopii myös käytännön työn oppimiseen, mikäli samalla opiskellaan esimerkiksi jotakin työprosessia ja vaikkapa englannin kielen sanastoa. Yhdessä tekemisen ja jakamisen kulttuuri ilahduttaa.

Lataa flipped learning -opas!