Oikea sisältö. Oikea paikka.

Vihapuhe koettelee sananvapauden rajoja

Peloista ja ennakkoluuloista voimansa ammentava vihapuhe ryöstäytyy helposti käsistä sosiaalisen median kanavissa. Milloin vihapuhe on rangaistava teko? Olisiko omaa käytöstä syytä hillitä nettikeskustelujen syövereissä?

Maahanmuuttajakysymyksiä on käsitelty viime aikoina laajasti eri medioissa. Varsinkin nettikeskusteluissa velloo voimakkaita näkemyksiä äärestä laitaan. Kärjekkäimmät kannanotot koettelevat sananvapauden rajoja.

Suomen perustuslaissa jokaiselle yksilölle on annettu sananvapaus. Sananvapauden nimissä ei ole kuitenkaan lupa loukata muiden perus- ja ihmisoikeuksia. Perustuslaissa turvataan muun muassa jokaisen oikeus elämään sekä henkilökohtaiseen vapauteen, koskemattomuuteen ja turvallisuuteen.

Milloin sanoista tulee vihapuhetta, ja milloin vihapuheesta voi saada rangaistuksen?

Viestintäoikeuden dosentti Riku Neuvosen toimittama ja Editan kustantama Vihapuhe Suomessa -teos tarkastelee vihapuheen oikeudellista sääntelyä sekä analysoi kansanryhmää vastaan kiihottamisen ja uskonrauhan rikkomisen nykytilaa Suomessa. Teoksen kirjoittajat korostavat, että rangaistavuutta mietittäessä olennaista on erottaa toisistaan ns. sallittu ja kielletty vihapuhe.

”Rikosoikeudellisen laillisuusperiaatteen mukaan ketään ei voi pitää syyllisenä tekoon, jonka tunnusmerkistöä ei ole kirjattu lakiin”, kirjoittajat toteavat. Rangaistaviin tekoihin lukeutuvat muun muassa kiihottaminen kansanryhmää vastaan, uskonrauhan rikkominen, julkinen kehottaminen rikokseen, syrjintä rodun, alkuperän tai uskonnon perusteella, kunnianloukkaus ja vainoaminen.

Tunne, älä demonisoi

Vaikka nettikeskustelujen kannanotot eivät täyttäisi rangaistavuuden kriteerejä, ne voivat lietsoa sotaista mielialaa ja aiheuttaa vihapuheen kohteeksi joutuneelle suurta ahdistusta. Vihapuheen määrä kasvaa, samoin pelko sen kohteeksi joutumisesta.

Internetin käyttäjät hakeutuvat helposti samanmielisten keskusteluryhmiin, ja pahimmillaan ryhmät voivat alkaa lietsoa vihaa muunmielisiä kohtaan. Vihapuhe Suomessa -kirjan kirjoittajista Reeta Pöyhtäri kuvaa teoksessa ilmiötä Internetin toimintaympäristön ghettoutumiseksi. Keskustelu polarisoituu, ja kyky ymmärtää muiden näkemyksiä heikkenee.

Tunnettu puhetaidon kouluttaja Juhana Torkki käyttää termiä sotapuhe riitaisan repivästä keskustelusta. Sotapuheessa varustaudutaan yhteenottoon, lannistamaan toinen osapuoli ja voittamaan. "Internetissä taistelevat laumat karjuvat", hän toteaa Huomenta Suomi -ohjelman haastattelussa 27.1.

Huomenta Suomessa Torkki luonnehtii Internetiä virtuaaliseksi puhujapöntöksi, jossa kuulijakunta on suurempi kuin auditorio. Hän antaa käytännön neuvoja, kuinka pitää pää kylmänä nettikeskusteluissa:

"Kun jokin keskustelu provosoi sinua, pysähdy. Älä osallistu keskusteluun tunnekuohun vallassa. Päätä keskusteluun osallistumisesta, kun pahin tunnekuohu on ohi.”

”Kun päätät ottaa kantaa, muista että muutkin keskusteluun osallistujat ovat ihmisiä, eivät demoneja. Suhtaudu muihin tasapuolisesti ja mieti, miksi joku on toista mieltä kuin sinä.”

”Älä pyri julistamaan omaa totuuttasi osoittaaksesi, että olet oikeassa."

Netissä kuuluu äänekkäiden ääriryhmien ääni. Torkki rohkaisee tavallisia, rauhallisia ihmisiä osallistumaan nettikeskusteluihin. ”Jokainen meistä voi osallistua hyvän dialogin ja paremman keskusteluilmapiirin rakentamiseen.”

Lue lisää aiheesta Vihapuhe-teoksesta.

Vihapuhe koettelee sananvapauden rajoja

 

Lisätietoja aiheesta:

Juhana Torkki Huomenta Suomen haastattelussa

Lisätietoja dosentti Riku Neuvosen toimittamasta Vihapuhe Suomessa -teoksesta Editan verkkokaupasta. Sivun lopusta löytyy myös video Neuvosen ja professori Kimmo Nuotion puheesta teoksen julkistamistilaisuudessa

Editan muuta viestintäkirjallisuutta:

Areena. Yritysviestinnän käsikirja