Oikea sisältö. Oikea paikka.

Toisen asteen koulutus ja yhteiskunnalliset eväät

Tutkimuksen mukaan toisen asteen opiskelijoiden luottamus yhteiskunnan instituutioihin ja toimijoihin sekä toisiin ihmisiin vaihtelee yllättävän paljon. Koulutuspolkuihin joko hakeutuu tai niissä muodostuu hyvin eri tavoin yhteiskuntaan kiinnittyneitä nuoria. Luottavaisimpia ovat lukiolaiset.

Poliittinen luottamus on yhteiskuntaa koossapitävä liima

Keskustellaanko perheessänne yhteiskunnallisista asioista? Keskustelu – ja erityisesti sen sävy – voi vaikuttaa siihen, miten aktiivisia kansalaisia lapsistasi kasvaa. Suurempi merkitys on kuitenkin koulutuksella: eri koulutuspolut näyttäisivät valmistavan nuoria hyvin erilaiseen yhteiskunnalliseen aktiivisuuteen.

Tämä käy ilmi tuoreesta tutkimuksesta, jota on ohjannut Editan oppikirjailija, Turun yliopiston valtio-opin ma. professori Elina Kestilä-Kekkonen (VTT). Päätyökseen Elina tutkii poliittista käyttäytymistä: kansalaisten arvoja, asenteita ja poliittista osallistumista. Yhtenä hänen keskeisimmistä kiinnostuksen kohteistaan on poliittinen luottamus.

Poliittista luottamusta voisi kuvata yhteiskuntaa koossapitävänä liimana tai politiikan rattaat pyörimässä pitävänä öljynä. Sen katsotaan sujuvoittavan instituutioiden ja markkinoiden toimintaa sekä vähentävän valvonnan ja kontrollin tarvetta yhteiskunnassa.

Yksilötasolla poliittinen luottamus tarkoittaa sitä, että poliittiset toimijat ja poliittinen järjestelmä toimivat kuten kansalainen olettaa niiden toimivan. Järjestelmä siis toimii ennakoitavasti. Tämä ei välttämättä tarkoita, että kaikki päätökset olisivat kansalaisten kannalta mieluisia.

Suomalaisten luottamus poliittisia instituutioita kohtaan on Euroopan korkeimpia. Toisaalta jopa kaksi kolmesta suomalaisesta kokee, että politiikkaa on vaikea ymmärtää.

Lukiolaiset luottavat lujemmin

Vuosina 2016–2017 Tampereen yliopiston valtio-opin opiskelijat toteuttivat osana Kestilä-Kekkosen johtamaa akatemiahanketta kyselytutkimuksen, jossa perehdyttiin toisen asteen opiskelijoiden poliittiseen luottamukseen, tietämykseen sekä asenteisiin ja arvoihin. Tutkimukseen osallistui noin 1000 tamperelaista toisen asteen opiskelijaa.

Tutkimuksesta kävi ilmi, että vahvinta poliittinen luottamus on lukiolaisten keskuudessa. Lukioon siis joko hakeutuu tai sen aikana opiskelijoista kasvaa voimakkaammin yhteiskuntaan kiinnittyneitä nuoria kuin muissa opintopoluissa.

Mielenkiintoista on se, että tutkimuksen mukaan myös sosiaalinen luottamus, eli luottamus muihin ihmisiin, vaihtelee eri koulutuspoluissa ja on lukiolaisilla korkeinta. Sosiaalinen luottamus on yhteiskunnan toimivuuden kannalta äärimmäisen tärkeää. Jos yksilön sosiaalinen luottamus on korkea, hän osallistuu aktiivisemmin yhteisten asioiden hoitamiseen, sillä hän luottaa muidenkin tekevän näin.

”Jos toiset koulutusvalinnat ohjaavat nuoria aktiivisiksi ja toiset passiiviksi, tällä voi olla kauaskantoisia vaikutuksia nuoren tulevaan yhteiskunnalliseen osallistumiseen”, Kestilä-Kekkonen toteaa. Erot väestön yhteiskunnallisessa osallistumisessa ovat kasvava huolenaihe.

Opiskelupaikka ei kuitenkaan näyttäisi vaikuttavan siihen, miten hyvin nuoret ymmärtävät politiikkaa: sekä lukiolaiset että ammatillisten oppilaitosten opiskelijat kokevat ymmärtävänsä sitä huonosti. Lisäksi politiikka kiinnostaa vain puolta lukiolaisista ja kolmannesta ammattikoululaisista.

Huomiota opetussuunnitelmiin

Tällä hetkellä ammatillisten oppilaitosten ja lukioiden yhteiskuntaopin opetussuunnitelmat poikkeavat toisistaan niin määrällisesti kuin sisällöllisestikin. Lukiossa yhteiskuntaoppia opetetaan selvästi enemmän ja laajemmassa mittakaavassa kuin ammatillisissa oppilaitoksissa.

Osittain opetussuunnitelmien eroista johtuen lukioissa keskustellaan enemmän yhteiskunnallisista asioista kuin ammattikouluissa. Tämä vaikuttaa osaltaan siihen, kuinka paljon nuoret tietävät politiikasta ja kuinka kiinnostuneita he siitä ovat.

”Toisen asteen opetussuunnitelmatyössä tulisi kiinnittää huomiota siihen, että opintopolusta riippumatta nuoret saavat samanlaiset eväät yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen”, Kestilä-Kekkonen sanoo.

Yhteiskunnan toimivuuden kannalta olisi tärkeää, että kaikista nuoristamme kasvaisi aktiivisia vaikuttajia.

Elina Kestilä-Kekkonen
Elina Kestilä-Kekkonen on yksi Kanta 1 Suomalainen yhteiskunta -kirjan kirjoittajista.

Elina kertoo tarkemmin suomalaisten poliittisesta luottamuksesta ja tutkimuksen tuloksista Kanta-sarjan virtuaalisessa tietoiskussa tiistaina 10.4. Ilmoittaudu tietoiskuun: opettajapalvelu@edita.fi.

Tutkimus Aarnio, Anna-Riikka, Ala-Lahti, Henri, Elonen, Eeva-Kaisa, Hakanpää, Lotta, Ilkka, Sakari, Järvenreuna, Vera, Kantola, Petra, Lehtinen, Sanni, Tiihonen, Laura, Sipinen, Josefina, Tiihonen, Aino, Kestilä-Kekkonen, Elina & Bäck, Maria (2017) 'Lukiolaiset luottavat lujemmin: Lukiolaisten ja ammattikoululaisten poliittinen luottamus Tampereella' julkaistaan kokonaisuudessaan Kosmopolis-lehdessä keväällä 2018. Tutkimuksen toteutti Suomen Akatemian rahoittaman CONTRE-projektin ohjauksessa Tampereen yliopiston valtio-opin opiskelijoiden POLKU-tutkimusprojekti.