Oikea sisältö. Oikea paikka.

Tiedänkö mitä minun pitäisi tietää?

Tieto on valtaa, lisää tuskaa, saattaa olla hiljaista ja päihittää luulon. Olemme suuremman tietomäärän äärellä kuin milloinkaan aikaisemmin, eivätkä meitä velvoittavat lait ja muut säädökset ole poikkeuksia tästä. Merkityksellisen tiedon löytäminen ja tunnistaminen haastaa meistä jokaisen.

Aina vain harvemmin ongelmana on se, ettei tietoa olisi saatavana, vaan pikemminkin se, että sitä on niin paljon. Osa siitä on perustelematonta tai puhtaasti väärää, eikä aikamme ja toisinaan osaamisemme riitä sen kaiken läpikäyntiin ja tarvitsemamme tiedon erottamiseen kaikesta muusta. Tiedämme ihmiskuntana enemmän kuin koskaan, mutta vaaditaanko meiltä myös enemmän tietämystä kuin ennen?

Virheissä koolla on väliä

Mikäli käytän internetistä löytämääni reseptiä tehdäkseni avokadopastaa, jonka maku sitten lähinnä rimmaakin nimen kanssa, aiheutunut vahinko on pääasiassa mielipahaa. Jos sen sijaan käytän internetistä löytämääni väärää verotietoa, seuraamukset voivat olla myös oikeudellisia. Yleensä tiedon hyödyllisyys riippuu henkilöstä ja tilanteesta. Hyötykäyttö on todennäköisempää oikealla ja ajantasaisella ammattitiedolla ja yleissivistykseen kuuluvilla asioilla kuin kissavideoilla, mutta tiedon arvo meille riippuu myös oppimiskokemuksestamme.

Opimme tiedon avulla, eikä sellaisella tiedolla itsessään ole paljon merkitystä, josta emme opi mitään. Työstämme tietoa ymmärryksemme ja tulkintamme mukaan. Oppimisessa ja muistamisessa on avuksi, jos tieto on aiheuttanut meissä jonkinlaisen tunnekokemuksen. Muistamme usein paremmin, kun oppimiskokemus on ollut innostava. Tässä tarkoituksessa esimerkiksi erilaiset pelillistämisen menetelmät voivat toimia erinomaisesti myös ammattitiedon oppimisessa.

Harvassa tilanteessa on erityisen tärkeää, että muistat, mistä viimeisimmässä katsomassasi kissavideossa oli kyse. On kuitenkin tiettyä tietoa, jonka yhteiskunnassamme jokaisen oletetaan tietävän. Demokratiassa päätämme sovituin tavoin itsellemme yhteiset säännöt, joista kaikkien pitäisi olla tietoisia, koska jokaisen on niitä noudatettava. Näistä säännöistä muodostuvat lait ja muut säädökset. Lähtökohtaisesti emme voi touhuta omin päin miten sattuu ja toimiessamme väärin todeta ongelmitta, että emme vain tienneet rikkovamme lakia. Tietääkö meistä jokainen – tai kukaan – kaikki yhteiset pelisääntömme? Käsi ylös, kenen mielestä niiden kaikkien opettelu on todennäköisesti innostava oppimiskokemus.

Miten oppia lainoppia

Suomessa laki ei ole voimassa ennen kuin se on asianmukaisesti julkaistu. Nykyisin julkaisu tapahtuu verkossa sähköisessä Suomen säädöskokoelmassa, josta kuka tahansa voi sen käydä lukemassa. Hankalaksi asian tekee se, että uusista julkaistuista laeista useat muuttavat tiettyä alun perin kokonaisena julkaistua lakia esimerkiksi vain yhden pykälän osalta. Koska kehityksen vauhti on kiihtyvä, lakien ajantasaisuuden kanssa on haasteita ja niitä pitää muuttaa usein. Tiedonetsijän on oltava tarkkana, jotta onnistuu yhdistämään kaikki yksittäiset muutokset alkuperäiseen kokonaisena julkaistuun lakiin. Joissakin tapauksissa tämä on tehty Finlexissä valmiiksi, ja ammattimaiset lakitietopalvelut kuten Edilex ylläpitävät laajemmin ajantasaisia versioita säädöksistä, joissa kaikki muutokset on huomioitu kokonaisuudessa.

Kaikki lait eivät vaikuta samalla tavalla jokaisen elämässä. Osasta lakeja ja muita noudatettavia säädöksiä emme ehkä ole koskaan tietoisia eikä se haittaa meitä mitenkään. Harvemmin tulee esille tilanne, jossa pitää voimassa olevasta laista katsoa ohjeistus: “Jos mehiläiset lentävät toisen metsään ja omistaja niitä seuraa niiden puulle ja reiälle asti, merkitsee sen puun ja ilmoittaa asian kylänmiehille, niin älköön kenelläkään olko valtaa kieltää niitä häneltä.” Osa sääntelystä puolestaan on meille kriittistä tietoa. Missä menee raja ja miten voimme luottaa siihen, että tiedämme mitä meidän tarvitsee tietää?

Viime vuonna 2015 uusia säädöksiä julkaistiin jo pelkästään säädöskokoelmassa 1 753 kappaletta. Säädösmäärät kasvavat, koska uusia säädöksiä kertyy aiempien lisäksi. Meihin vaikuttaa myös kansainvälinen sääntely. Euroopan unionin jäsenenäkin Suomelle tulee EU:sta sekä suoraan että välillisesti sovellettavaa sääntelyä. Norminpurkutalkoot ja muut esitykset tahdosta vähentää meitä koskevaa sääntelyä ovat hankalasti toteutettavia kokonaisuuksia. Mahdollisuuksiimme selvittää tarvittavan tiedon sisältö vaikuttaa määrän lisäksi aina tietenkin myös saatavilla olevan tiedon laatu.

Tiedossa on tulevaisuus

En usko, että tiedon määrä on lähiaikoina huomattavasti vähenemässä mitä tulee monenlaisiin yhteisiin pelisääntöihimme. Onneksi on lukuisia tapoja kehittää tiedonhakua nopeammaksi, helpommaksi ja persoonallisemmaksi, keinoja luokitella tietoa kätevämmiksi ja erilaisiin käyttötarkoituksiin sopiviksi kokonaisuuksiksi, hyödyntää digitaalista kehitystä, mahdollisuuksia kouluttaa ammattilaisia ja joukkoälyä käsitellä erilaisia näkökulmia ja jakaa tietämystä keskenämme. Tulevaisuus tiedon parissa on täynnä innostavia mahdollisuuksia, jotka tulevat auttamaan meitä myös paremmin tietämään mitä pitää tietää.