Oikea sisältö. Oikea paikka.

Tapahtumat tehdään yhdessä

Muutin uudelle asuinseudulle vuosia sitten. Lapset olivat jo isoja, tarhan tai alakoulun kautta ei enää järjestynyt ”aikuiskavereita” vanhemmille. Mietin, miten integroitua uuteen naapurustoon.

Onneksi alueella järjestetään paljon tapahtumia. Niitä pyöritetään pääasiassa vapaaehtoisvoimin. Verkkosivuilta löysin ilmoituksen rekrytoinnista. Koska opetan työkseni tapahtumien tuottamista, halusin vastapainoksi olla jossain muussa roolissa. Siivouspartio kuulosti mahtavalta! Sain liikunnan ja ekohommien lisäksi jutella tuttujen ja tuntemattomien kanssa.

Mikä parasta, tunsin olevani osa yhteisöä.

Järjestöt, yhdistykset ja niissä toimivat ihmiset ovat monen tapahtuman moottori. Niiden jäsenistölle tyypillistä on vaihtuvuus. Joku on aktiivi vuosia, toinen hengailee mukana lyhyemmän ajan. Kaikenlaiselle osaamiselle on tarvetta. Faktaa ja fiilistä tapahtumatuottajalle -kirjaa varten haastattelimme useita ”yhdessä tekemisen” asiantuntijoita. Miten saa ihmiset innostettua mukaan, oli yksi ydinkysymyksiämme.

Yhteismaa ry:n Pauliina Seppälä ohjeisti: ”Ei kannata laittaa viestiä: Nyt kaikki tekemään yhteistä kaupunkikulttuuria! Kukaan ei tule. Pitää olla konkreettisempi.”

Yhteisöllisen toiminnan konkarin Janne Kareisen mukaan suurin syy osallistumattomuuteen on, ettei kukaan ole kysynyt. Pitää siis kysyä. ”Haluatko tulla mukaan?” tai ”Olisiko lainata tikkaita?” Kun vastapuoli sitten antaa tapahtumalle pikkusormensa, on kohta mukana myös sydän.

Tekemisen pitää olla palkitsevaa, muuten sydän alkaa nopeasti sykkiä muualle. Jokaisen pitää tietää, miksi tapahtumaa tehdään ja saada omalta osaltaan vaikuttaa tekemiseen. Pienistä onnistumisista iloitseminen on tärkeää. Samoin ilmapiiri, jossa uskaltaa sanoa, ettei osaa tai ehdi. Vapaus tehdä edellyttää myös vastuunottoa. Jos jää yksin ottamaan vastuuta, ei seuraava rupeama tunnu houkuttelevalta.

Hyvä henki välittyy myös kävijälle. Hän voi miettiä: ”Noilla näyttää olevan kivaa. Minäkin haluan seuraavalla kerralla mukaan tekijäporukkaan.” Parhaassa tapauksessa vanhat konkarit jatkavat toimintaa vähintään mentoreina tulokkaille.

Kissa elää kiitoksella pitää totisesti paikkansa myös yhdessä tekemiseen. Se, kun joku huikkasi roskasäkin kanssa kiertävälle: ”Kiva, että pidätte paikat siistinä!”, tuntui mukavalle. Kiitos on siitä hieno sana, että se ei kulu käytössä. Se on yhdessä tekemisen perusta.

Faktaa ja fiilistä tapahtumatuottajalle -kirjassa kerrotaan lisää siitä, miten tapahtuma onnistuu, myös kulissien takana.

Tytti Huhtaniska

Kirjoittaja on tapahtumatuotannon konkari ja kulttuurituotannon lehtori Metropolia ammattikorkeakoulussa. Hän on kirjoittanut yhdessä Johanna Tirrosen kanssa kirjan Faktaa ja fiilistä tapahtumatuottajalle (2019).