Oikea sisältö. Oikea paikka.

Suomen tie itsenäisyyteen osana Eurooppaa

Pro Finlandia -teossarja kuvaa, miten suomalainen kansakunta on rakentunut pitkän ajan kuluessa.

Ennen itsenäistymistään vuonna 1917 Suomi oli osana Venäjän keisarikuntaa ennen muuta osa nopeasti kehittyvää Eurooppaa. Tekniset innovaatiot, uudet aatteet sekä taiteen ja kulttuurin suuntaukset omaksuttiin Suomessa pääosin Länsi-Euroopasta.

Suomen itsenäistymisen eurooppalainen konteksti on avattu perusteellisesti teossarjassa Pro Finlandia IIV. Suomen tie itsenäisyyteen. Edita on julkaissut yhteistyössä Kansallisarkiston kanssa itsenäisyyden juhlavuoden kunniaksi teossarjan, jonka osat liittyvät vastaavaan näyttelyyn. Sarjan neljäs osa julkistettiin maanantaina 4. joulukuuta ja luovutettiin pääministeri Sipilälle sekä naapurimaiden suurlähettiläille.

Ensimmäisessä osassa Suomen tietä itsenäisyyteen tarkastellaan Ranskan ja Italian näkökulmasta. Artikkeleissa arvioidaan Pariisin taiteilijayhteisön, tieteellisten yhteyksien, maailmannäyttelyiden ja ennen muuta Suomen puolesta vuonna 1899 kootun eurooppalaisen Pro Finlandia -kulttuuriadressin vaikutusta Suomi-kuvan muotoutumiseen.

Toisessa osassa näkökulmana ovat luonteeltaan hyvin erilaiset, mutta autonomiselle Suomelle tärkeät kumppanit, Saksa, Itävalta-Unkari ja Iso-Britannia. Saksasta levisivät marxilainen työväenaate, osuustoiminta-ajatus ja jääkäriliike. Britanniasta tulivat Pelastusarmeija, darwinilainen luonnontiede ja Partioliike. Itävalta-Unkarista saatiin vahvoja vaikutteita kulttuuriin ja suomalais-ugrilaisen yhtenäisyyden rakentamiseen.

Kolmannessa osassa tarkastellaan pohjoismaisten suhteiden vaikutusta Suomen itsenäistymiskehitykseen. Skandinavismi, uudistuva kulttuuriajattelu, pohjoismainen sosiaalidemokratia ja monipuolinen järjestötason yhteistyö muokkasivat yhteiskuntia ja vahvistivat niiden välisiä siteitä.

Neljännessä osassa tarkastellaan Suomea osana hajoavaa Venäjän keisarikuntaa. Neuvosto-Venäjä tunnusti Suomen itsenäisyyden, ja sen saavuttivat myös keisarikuntaan kuuluneet Puola, Viro, Latvia ja Liettua. Jokainen niistä löysi oman tiensä suvereenina valtiona.

Eturivien tutkijoiden asiantuntemuksella rakennettu sisältö on herättänyt maailmalla kiinnostusta, kun monien maiden Suomen suurlähettiläät ovat vieneet viestiä eteenpäin. Lukuisat opiskelija- ja koululaisryhmät ovat vierailleet näyttelyissä ja tehneet tunnetuksi Suomen itsenäistymiskehitystä eurooppalaisessa kontekstissa.

Kansallisarkiston kirjasarja valmistui lahjaksi 100-vuotiaalle Suomelle. Sen sisältö on ohittamaton arvioitaessa Suomen lähihistoriaa ja tietä itsenäisyyteen.