Oikea sisältö. Oikea paikka.

Mistä on hyvät kustannustoimittajat tehty? – Oppikirjailijan näkökulma

Pohdimme taannoin Edita Smart Radion podcastissa kollegoideni Tiia Kähärän ja Jenni Turusen kanssa oppimateriaalien kustannustoimittajan moninaisia rooleja. Mutta minkälainen on kustannustoimittajan työnkuva oppikirjailijan näkövinkkelistä? Mitä muuta oppimateriaalien toimittajalta vaaditaan kuin hyvää kielen tajua ja it-taitoja? Päätin kysyä tätä Editan pitkäaikaiselta historian ja yhteiskuntaopin oppikirjailijalta, Vuokko Aromaalta.

Aromaa on ollut mukana Editan oppimateriaaliprojekteissa 1990-luvun lopulta alkaen. Hän on yksi Kansalainen, Kaikkien aikojen historia ja Kanta -lukiosarjojemme kantavista voimista. Vuonna 2015 hänet palkittiin näistä ansioistaan myös Tietokirjailijat ry:n Oppikirjailijapalkinnolla. Varsinaisen työuransa Aromaa on tehnyt opettajana ja apulaisrehtorina, joten oppikirjailijan hommia hän on paiskinut aina päätyönsä ohessa.

Editan lukion oppimateriaaliryhmät koostuvat tutkijakirjoittajista ja opettajista, joilla kullakin on omanlaisensa työskentelytavat ja näkemykset tulevasta oppimateriaalista. Aromaan mielestä hyvän kustannustoimittajan tärkeä ominaisuus onkin kyky toimia erilaisten ihmisten kanssa.

Oppimateriaaliprojektit käynnistyvät aina kustantajan aloitteesta. Kun työryhmät aloittavat työskentelynsä, eivät niiden jäsenet siis useinkaan tunne toisiaan. Pitkien projektien aikana tullaan tutuiksi, mutta kun erilaisista taustoista tulevat asiantuntijat kohtaavat, on selvää, että tilanne on otollinen myös yhteentörmäyksille.

Kustannustoimittaja Minna Sallanen, oppikirjailija Vuokko Aromaa ja graafikko Virve Kivelä pohtivat yhteiskuntaopin Kanta-sarjan ulkoasua.

Aromaan mukaan kustannustoimittajan on tarvittaessa osattava purkaa työskentelyn solmukohtia ja sovitella ryhmän sisäisiä näkökulmaeroja. ”Kustannustoimittaja on se ihmehenkilö, joka voi saada näkökulmat lähentymään, jopa niin että kaikki luulevat saaneensa ainakin osan omista toiveistaan läpi”, Aromaa kuvailee.

Toinen kustannustoimittajalle tärkeä taito, jota Aromaa erityisesti korostaa, on toimitusprosessin kokonaisuuden hallinta. Hyvä kustannustoimittaja pitää projektin langat tiukasti käsissään ja huolehtii aikatauluista. Projektin alkuvaiheessa, jossa lopullinen oppimateriaali alkaa vasta hahmottua, kustannustoimittaja pystyy jo visioimaan lopputuloksen ja ohjaamaan oppikirjailijoita oikeaan suuntaan. Kustannustoimittajalta vaaditaan myös rohkeutta oikeassa paikassa muistuttaa oppikirjailijoita siitä, ettei sovituista töistä voi luistaa.

Minkälaisia oppimateriaaleja sitten syntyisi ilman kustannustoimittajaa? Aromaan mukaan oppimateriaaliprojektien vaatima työ saattaisi jäädä kesken, jos niiden ohjaksissa ei olisi toimittajaa. Ainakaan työ ei valmistuisi aikataulussa. Jos toimittajaa ei olisi, ”moni ei lähtisi ollenkaan mukaan niin valtavaan urakkaan kuin mitä pätevän oppimateriaalin teko vaatii”, Aromaa toteaa.

Hyvien oppimateriaalien tekemiseen tarvitaan siis kaikki langat käsissään pitäviä kustannustoimittajia.