Oikea sisältö. Oikea paikka.

Ilmastoahdistuksesta tekoihin

Tekisi mieli lentää Kanarialle lataamaan akkuja. Huoli ilmastosta väijyy kuitenkin hedonistia. Voinko hyvittää lentoni päästöt antamalla rahaa luonnonsuojelujärjestölle, joka istuttaa tuellani puita? Vai kannattaisiko mieluummin ostaa oikeuksia päästökaupasta – tietäen samalla tämän poliittisen instrumentin häilyvyyden?

Ilmastoon liittyvät kysymykset haastavat niin yksilöt, yritykset, valtiot kuin kansainväliset yhteisötkin. Ilmastoa tukevien valintojen tekeminen ja vähäpäästöisten tuotantotapojen kehittäminen vaativat tahtoa. Ne edellyttävät myös onnistunutta lainsäädäntöä, joka puolestaan pohjautuu tasokkaaseen tutkimukseen.

Esimerkiksi kasvihuonepäästöjen laskenta on erittäin monimutkaista. Kuinka monta uutta puuta korvaa lomalentoni? Entä kasvavan teollisuusyrityksen uusimman tilauksen kansainvälisille markkinoille?

Ilmastonmuutoksen torjunta voi myös lisätä vientiä

Teimme vastikään teollisuuden päättäjille ja asiantuntijoille kyselyn yritysten ilmastotavoitteista. Kyselyyn vastasi 14 teollisuustoimialan parissa työskentelevää johtajaa tai asiantuntijaa. Otanta on suppea, mutta avaa alan tavoitteita ja toimenpiteitä jossain määrin.

Vastaajat nimesivät ilmastotavoitteisiin liittyviä haasteita. On vaikea kehittyä nopeasti muuttuvien määräysten tahdissa. Toisaalta koko toimialan hidas reagointi jarruttaa muutosta. Mahdollisimman ympäristöystävällisten tuotantotapojen ja kierrätettävien materiaalien valitseminen on kinkkinen projekti ー samoin yrityksen koko päästökuorman laskeminen.

Alihankintaketjujen valvonta on ongelmallista, varsinkin jos toimitusketju on kansainvälinen. Toisaalta esimerkiksi tuotteen valmistuksen siirtäminen ulkomaille saattaa tukea sekä ilmastotavoitteiden saavuttamista että suomalaisyritysten vientiä, jos muutos edellyttää uudenlaisten tekniikoiden kehittämistä tai laitosten nykyaikaistamista.

Alihankkijat nousivat esiin myös kysymyksessä, jolla kartoitettiin yritysten tapoja ratkoa haasteita. Puolet kyselymme vastaajista kertoi, että heillä on panostettu oikeiden alihankkijoiden valintaan.

Lähes puolet vastaajista ruksasi vaihtoehdon, että yritys on itse kehittänyt vähäpäästöisiä tuotantotapoja. 36 prosentin mukaan heidän yrityksessään hyödynnetään säännöllisesti erilaisia mittareita ilmastovaikutusten seurannassa. 14 prosenttia vastaajista merkitsi, että heidän yrityksensä on tukenut vähäpäästöisten tuotantotapojen tutkimusta ja tuotekehitystä.

Teollisuus kaipaa yhteistä näkemystä ja tukea

Kyselyssä tiedusteltiin myös, millaisia apukeinoja vastaajat toivoisivat vähäpäästöisemmän tulevaisuuden tueksi. Esiin nousi seuraavan tyyppisiä toiveita: Tarvitaan helppokäyttöisiä, nykyistä tarkempia ja yhteismitallisia ilmastovaikutusten mittareita sekä tekoälysovelluksia, jotka perustuvat monitoroituun dataan. Lainsäädäntöä tulisi kiristää, mutta määräyksillä tulisi olla pitkäjänteiset ja selkeät, yhteistyössä rakennetut suuntaviivat.

Lisäksi nostettiin esiin, että ilmastovaikutuksia koskevan viestinnän tulee pohjautua tutkittuun tietoon. Yksi vastaajista totesi: "Tavoitteisiin päästäksemme tarvitsemme lukuisan määrän keinoja, joita on kehitettävä faktojen ー ei mantrojen ー perusteella." Tämä on viisaasti sanottu. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää poikkitieteellistä osaamista.

Edita järjestää 26.9. Ilmasto- ja energiaoikeuden ajankohtaispäivän, joka kokoaa asiantuntijat yhteen pohtimaan ilmaston ja energian kehittyvää sääntelyä sekä lainsäädännön vaikutuksia. Miten EU:n 2030 ilmasto- ja energiapaketti vaikuttaa suomalaisyritysten toimintaan? Millä tavoin päästökauppaa tai hiilinieluja säännellään ja miksi?

Ajankohtaispäivässä pureudutaan aiheisiin monesta näkökulmasta dialogisessa hengessä. Vuorovaikutus synnyttää ymmärrystä – ymmärrys osoittaa tietä oikeisiin päätöksiin ja tekoihin.