Oikea sisältö. Oikea paikka.

Finlandia-talo täyttyi juristeista Lakimiespäivässä

2.10. järjestetyn Lakimiespäivän ajankohtaisina teemoina olivat tänä vuonna turvallisuus, korruptio ja tulevaisuus. Digitalisaatio liittyy monin tavoin myös juridiikkaan ja tuli esille puheenvuoroissa eri näkökulmista.

Lakimiesliiton puheenjohtaja, hovioikeuden laamanni Asko Nurmi puhui avauspuheenvuorossaan pitkään vireillä olleesta hankkeesta, jonka avulla oikeushallinnon toimintoja parannetaan ja viranomaistoimintaa tehostetaan. Hankkeen yhteydessä Lakimiesliitto auttaa ministeriötä tuottamalla puolueettoman tutkimuksen, jossa selvitetään tuomioistuinhallinnon tehostamismahdollisuuksia.

K.J. Ståhlberg -mitalilla palkittiin KKO:n pitkäaikaisena presidenttinä rohkeasti epäkohtiin puuttunut Pauliine Koskelo. Hän kuvasi viime vuosien suurimpana murroksena EU-oikeuden vahvistumista. "Asianajajille on haaste osata uudet oikeuslähteet", hän totesi. Koskelo painotti lakimiesten roolia yhteiskunnan uudistuspaineissa ja kehotti purkamaan lakimieskuntaan syntyneitä siiloja: "Jos muita ei kiinnosta, meidän lakimiesten rooli vahtikoirina korostuu."

Oikeusministeri Jari Lindström kertoi puheenvuorossaan hallinnonalansa valmisteilla olevista lakihankkeista. Hän otti esiin myös rangaistusten oikeudenmukaisuuden, mikä saa kansalaiskeskustelussa usein voimakasta kritiikkiä osakseen. ”Jos henkilöltä kysytään, onko jokin rangaistus oikeassa suhteessa tekoon, vastaus on yleensä ei. Kun henkilö saa lisätietoa, hänen näkemyksensä usein lähenee tuomioistuinten tekemiä ratkaisuja.”

Korruptioteemasta puhui muun muassa valtakunnansyyttäjä Matti Nissinen otsikolla ”Kai sulla on jäsenkirja?” – näkökulmia korruptioon Suomessa.

”Meillä korruptio tarkoittaa usein sitä, että asiat niin sanotusti hoituvat sujuvasti Hyvien Veljien kesken. Palvelus kuitataan vastapalveluksella ja niin edelleen.”

Perinteinen turvallisuus ja digitaalinen turvallisuus

Yhdysvaltain entinen Suomen-suurlähettiläs Bruce Oreck herätteli läsnäolijoita havahtumaan kahteen asianajotoimistojen menestystä horjuttavaan teknologiseen uhkaan. Toinen uhkista liittyy siihen, että teknologia korvaa osan lakimiesten töistä. Toimistoille on siis tärkeää määritellä palvelunsa uudelleen niin, että ne tuottavat aidosti lisäarvoa riskejä ja muutoksia pelkääville asiakkaille. Oreck varoitti myös, että toimistojen pitäisi varautua huomattavasti nykyistä paremmin tietosuojan vaarantavia verkkohyökkäyksiä vastaan.

Ulkopoliittisen instituutin tutkija Charly Salonius-Pasternak puhui globaalin turvallisuusjärjestelmän ja Suomen turvallisuustilanteen muutoksesta. Kansainvälisen järjestelmän rajoja koetellaan kaikkialla. Kaksi Suomelle tärkeintä suurvaltaa (USA ja Venäjä) sekä kansainvälistä toimijaa (NATO ja EU) ovat muutosten keskellä. Itämerellä epävarmuus kasvaa ja ennustettavuus laskee. Salonius-Pasternak arvioi myös Suomen liittymistä Natoon: ”Jos Ruotsi liittyy Natoon, Suomenkin on pakko. Jos Suomi liittyy Natoon ei Ruotsin enää tarvitse.”

Tutkijatohtori Hanna Smith Aleksanteri-instituutista kuvasi puheenvuorossaan myös itärajan takaa tulevia uhkia. Venäjä on arvaamaton ja pelaa propagandapeliä omilla säännöillään. ”Sota? Konflikti? Vai ratkaisuyritys? Sodan ja rauhan rajat hämärtyvät Venäjän tekemissä määritelmissä”, Smith luonnehti.

Tietokone korvaa juristin - vai korvaako?

Teknologian ja juristien suhdetta pitkään tutkinut TrademarkNow Oy:n tutkimusjohtaja Anna Ronkainen pohti puheenvuorossaan juristien työkentän muutosta tulevaisuudessa. Hän kuvaili juridisia tekoälyjä (mm. Ross, Kelsen, Lex Machina), jotka kilpailevat juristien tehtävistä.

"Korvaako tietokone juristin? Asianajajan 3,5 %, tuomarin 40 % ja asianajosihteerin 94,5 % todennäköisyydellä", Ronkainen arvioi. Hän suositteli, että oikeusteknologiaa nostettaisiin esille juristien koulutuksessa. Hän puhui myös rakenteisemman datan tuottamisesta ja metadatan lisäämisestä lainsäädäntöön lainsäädäntötyön ohessa sekä avoimen datan merkityksestä.

Teknologian merkitystä painotti myös kansanedustaja Jyrki Kasvi. "Tekoälyt soveltuvat etenkin sääntöihin perustuviin asiantuntijatehtäviin. Tuleeko mieleen sellaisia?", Kasvi kysäisi juristiyleisöltään. Kasvin arvion mukaan tekoälyt automatisoivat tulevaisuudessa selkeiden oikeustapausten käsittelyn.

Lakimiespäivän peli Editan osastolla saavutti suuren suosion päivän aikana. Juridinen visailu toteutui nyt entistäkin hauskemmin pelillistämisen keinoja hyödyntäen. Peliarvonnan voittaja julkaistaan pian Edilexin Facebook-sivulla.

#Lakimiespäivä

Facebook: Edilex
LinkedIn: Edita Publishing
Twitter: @EditaLakitieto