Oikea sisältö. Oikea paikka.

Digitaalista hoitoa

Hoitoalalla opiskellaan yhä enemmän erilaisten oppimispelien ja digitaalisten oppimateriaalien avulla. Teknologia toimii hoitotyössä ihmisen rinnalla.

Hoitokodin iltapäiväjumpassa on hyvä meininki. Voimistelijoita naurattaa, ja tunnelma on katossa. Ohjaajalla riittää virtaa – kirjaimellisesti, sillä liikuntahetkeä vetää robotti. Mahtaako myös lääkärin vastaanotolla olla vastassa metallinen valkotakkinen?

Terveysala digitalisoituu, ja sekä kuluttajille että hoitotyön avuksi on olemassa esimerkiksi lukemattomia terveydentilaa mittaavia sovelluksia. Laitteet muistuttavat yksin asuvaa vanhusta siitä, että on aika ottaa lääke tai nauttia ruoka-automaatin valmistama ateria. Robottiavusteiset leikkaukset ovat arkipäivää sairaaloissa.

Ennen vitsailtiin siitä, ettei oireitaan kannattaisi googlettaa, mutta uusissa virtuaaliratkaisuissa hoidon tarpeen arviointi etävastaanotolla ennen lääkärin puheille menemistä vähentää turhia lääkärikäyntejä. Omahoito-ohjelmat hälyttävät muutoksista terveydentilassa, ja niitä käyttämällä on mahdollista vaikuttaa sairauksien syntyyn ennaltaehkäisevästi. Uusilta hankkeilta voi odottaa myös kustannussäästöjä.

Kaikki eivät halua hoitaa vaikkapa ajanvarauksiaan netissä, mutta näihin palveluihin tottuneet tuskin haluavat palata entiseen. Muun muassa Kanta-palvelut helpottavat sähköisten reseptien ja terveystietojen säilyttämistä ja tarkastelua. Yhdenvertaisuus on tärkeää varmistaa: kaikista ei tule esimerkiksi aktiivisia omahoito-ohjelmien käyttäjiä.

Uudet ratkaisut herättävät kysymyksiä

Uusi teknologia innostaa, mutta siihen liittyy myös eettisiä kysymyksiä. Kehitys voi myös huolestuttaa: hoitavatko meitä tulevaisuudessa robotit vai ihmiset? Entä yksityisyyden suoja? Pitääkö terveydenhuollon asiakkaan diagnosoida itsensä omatoimisesti? Mitä tietoa teknologisilla ominaisuuksilla varustettu lääke lähettää vatsasta lääkärille?

Suomi ei tällä hetkellä ole etujoukoissa hoitoalan robotisaatiossa, mutta ala muuttuu jatkuvasti. Lapset tulevat tutuiksi teknologian kanssa jo varhain, ja nuorisosta voi kasvaa taitureita kehittämään uusia ratkaisuja: yksi monista alan oppimiseen liittyvistä esimerkeistä on hiljattain päättynyt Innokas 2016 -robotiikkaturnaus, jossa lapset ja nuoret kisailivat eri lajeissa itse kehittämillään roboteilla.

Tulevaisuuden hoitotyö?

Hoitoalan koulutuksen kehittämiseen ja uudistamiseen on antoisaa perehtyä. Uudet vaatimukset, kasvava työssä oppiminen ja esimerkiksi lähiopetustuntien väheneminen aiheuttavat muutoksia. Sisältö on luonnollisesti tärkeintä. Mutta mitä opetetaan, kun jostakin täytyy karsia?

Hoitajan on edelleen osattava paljon enemmän kuin sen, minkä robotitkin tekevät. Opetuksenkaan sisältö ei muutu täysin: lääkelaskujen on oltava hallussa, ja kylkiluiden määrä on sama parinkymmenen vuoden päästä. Keinot opettaa muun muassa ihmisen anatomiaa ja fysiologiaa kuitenkin monipuolistuvat. Pelillistäminen tuo uutta iloa sekä näkökulmia ja mahdollisuuksia opetukseen.

Hoitajat eivät ole robotteja, ja hyvä niin. Hienoa kuitenkin on, jos teknologiasta saadaan hyötyä muun muassa vapauttamalla hoitotyöntekijöiden aikaa rutiinitöiltä. Työn ytimenä on myös tulevaisuudessa halu auttaa ja tukea ihmisiä, mutta uudenlaiset, sähköiset kollegat voivat virkistää vaikkapa sitä iltapäivän jumppatuokiota.